15. toukokuuta 2016

Blogin herättäminen hiljaisuudesta

Blogi hiljaisuus on vallannut minun (ja monen muunkin koiraharrastajan) blogini turhan pitkäksi aikaa, joten kokeillaan herätellä blogia uudelleen...

Käpy on kasvanut isoksi. Motivaatiota ja moottoria löytyy, kiihkeyttä hitunen liikaakin. Kokonaisuudessaan Käpy on erittäin miellyttävä tyyppi, yhden ihmisen koira, mutta luonteeltaan kuitenkin ihan perussosiaalinen - tulee toimeen ihmisten ja koirien kanssa. Kävyllä on päälajina mondioring ja lisäksi Käpy treenaa siskoni Emman kanssa agilityä. Toivottavasti tulevaisuudessa nähdään kisakentillä molemmissa lajeissa. Kävyn elämää varjostaa ainoastaan terveys, Käpy on allerginen käytännössä "kaikelle" (= useille eri ruoille, mutta pahemmin monille heinille ja siitepölyille, mm. nokkoset aiheuttavat välittömästi voimakkaat oireet tassuihin). Allergioiden kanssa painitaan tällä hetkellä siedätyshoidon ja eliminaatiodietin avulla, mutta valoa alkaa näkyä tunnelin päässä!


Kuti ja Nana viettävät aivan normaalia onnellista koiran elämää! Nana eläkkeellä, Kuti puuhaten milloin mitäkin.

Lisäksi faktaa Kutin silmistä yläpalkista!




Käpy, Nana, Kuti ja vieraileva tähti Reco!

20. tammikuuta 2015

Pentu tuli taloon


Mulle ei koskaan pitänyt tulla malikkaa.... joten tässä se nyt sit on!


Suhteellisen Vintiö eli tutummin Käpy

2. syyskuuta 2014

20 faktaa



  1.  Kutilla on hassu tapa venytellä: se venyttää takajalat aivan suoriksi taakse ja laahaa itseään etujaloilla pitkin mattoa, niin että takajalat ja maha on maassa.
  2. Kuti on heeleriksi ihan ylisosiaalinen, se rakastaa kaikkia tuttuja ja tuntemattomia ja lähtisi kenen tahansa matkaan.
  3. Kutin erikoistaito on huomion hakeminen ihmisiltä, toimivia keinoja ovat kurnutus, hymyileminen, korvien nuoleminen, tassulla läpsäisy, syliin tunkeminen yms.
  4. Kuti rakastaa erityisesti kaikkia miehiä.
  5. Kuti oli pentuna raivostuttavan nirso, mutta nykyään söisi vaikka pieniä kiviä jos niitä tarjotaan herkkuina.
  6. Kuti inhoaa kaikkia hoitotoimenpiteitä, varsinkin pesua ja kynsienleikkuuta.
  7. Kuti tulee jostain syystä todella hyvin toimeen frettien kanssa, liekö heelerissä vähän hilleriäkin taustalla. 
    7.
  8. Kuti on päättänyt olla täysin Pasin koira, eikä ala meillä kotona ollenkaan mulle kaveriksi.
  9. Kuti opetettiin jo 9 viikkoisena haukkumaan käskystä, kätevää, nyt se tarjoaa tätä lempitemppuaan jatkuvasti kun yritetään treenata jotain.
  10. Kuti ei osaa joka-koiran-perustaitoa eli tassun antamista.
  11. Kuti haluaa aina nukkua päivisin Nanan kyljessä ja änkeää siihen vaikka väkisin.
  12. Kuti tulee paremmin toimeen isojen kuin pienten koirien kanssa.
  13. Kutilla ei ole riistaviettiä (tai ainakaan se ei ole tähän päivään mennessä sitä ilmaissut)
  14. Kuti on ollut pikku pennusta asti todella ketterä ja sillä on erikoisen hyvä tasapaino.
  15. Kutin suosikkilaji on haku, koska siinä saa tehdä kahta lemppari asiaa: räksyttää ja sen jälkeen pusutella ihmisiä.
  16. Kuti tottelee vieraita vain jos niillä on herkkuja tarjolla, muuten pyynnöt kaikuvat kuuroille korville.
  17. Kuti on todella jääräpäinen pikkukoira ja yrittää viime hetkiin asti ajaa oman tahtonsa läpi kaikessa.
  18. Kutin ei pitänyt nukkua sängyssä ollenkaan, mutta jostain hassusta syystä se on nukkunut siellä 9 viikkoisesta asti.
  19. Kuti oppii todella nopeasti uusia juttuja naksuttimen avulla.
  20. Kuti on maailman paras itsepäinen pikkurääpäle!




  1. Nana tykkää hulluna niistä kuivista nahkaluista, joita monet koirat eivät edes suostu syömään.
  2. Nana on ollut nuorena varautunut vieraita ihmisiä kohtaan, nykyään se on hyvin väliinpitämätön
  3. Nana kuitenkin rakastaa tuttuja ihmisiä hirrveästi ja mielellään kiipeäisi syliin asti.
  4. Nana osaa paljon todella hyödyllisiä temppuja, kuten käskystä vinkuminen...
  5. Nana tykkää käydä eläinlääkärissä ja menee sinne aina häntä heiluen, sekä tervehtii kaikkia hoitajia ja lääkäreitä niin kuin olisivat tuttuja.
  6. Nanalle on naksuteltu 8 viikkoisesta asti, mutta se ei ole koskaan hoksannut alkaa tarjoamaan mitään temppuja.
  7. Nanalla on voimakas riistavietti ja se tappaisi kaikki pikkuelukat jotka saisi kiinni. (Tämän hetken saldona on kaksi rusakkoa ja rotta)
  8. Nana ei saa nukkua sängyssä, mutta otan sen aina salaa viereen jos Pasi on poissa kotoa.
  9. Nana on ahne, eikä malta koskaan pureskella nappuloita - sen takia sille on pitänyt hommata ahmimisenestokuppi.
  10. Nana ei tule toimeen lainkaan vieraiden koirien kanssa, sen paras ja ainoa ystävä on Pinna-bortsu.
  11. Nana on ollut nuorena kova mölisemään ja piippaamaan, nykyään tätä ilmenee onneksi todella harvoin.
  12. Nanan kanssa on hirveän mukava liikkua eri paikoissa.
  13. Nanalla ei ole turkkia juuri ollenkaan, mutta karvanlähdön aikaan siitä lähtee aivan järkyttävä määrä karvaa - paljon enemmän kuin vaikkapa Litasta, jolla on paljon enemmän turkkia.
  14. Nana tykkää kaikista muista hoitotoimenpiteistä paitsi pesusta.
  15. Nanalle aina sattuu ja tapahtuu, voisin melkein tilata kanta-asiakaskortin päivystävälle eläinlääkärille. 
    15.
  16. Nana oli luonnetestissä kauhean paljon reippaampi kuin oletin - eli Nana osaa yllättää.
  17. Nanasta on epäilty, että se on tippunut pentulaatikosta pää edellä maahan, koska sillä on välillä hiukan hidas sytytys.
  18. Nana onnistuu aina kaikissa kuvissa näyttämään erittäin älykkäälle. 
    18.
  19. Nana on kerran kiivennyt kissan perässä puuhun, jonka seurauksena siltä irtosi toinen kannuskynsi
  20. Nana on maailman hienoin sylisakemanni!


4. elokuuta 2014

Kesäää...



Tänä kesänä Kuti on....
  • yrittänyt treenata agilityä mölliryhmässä...
  • käynyt jälkileirillä haistelemassa...
  • treenannut myös hiukan tokoa...
  • oppinut hakemaan leluja vedestä ja oppinut tykkäämään vedessä riehumisesta...
  • esittänyt Kemissä kaunista, tuloksena NUO ERI SA NUK2 PN4.
  • käynyt syömässä lampaankakkaa (=paimentamassa)
  • ollut minulla töissä maskottina, koska helteet tekevät asunnostamme saunan...
  • käynyt opettamassa saksalaisia velipoikia (isäni koirat) tavoille...


Tänä kesänä Nana on...
  • makoillut sohvalla, terassilla, pihalla, meressä, mökillä ja joka paikassa...
  • ollut jälkileirillä...
  • uinut ja hakenut palloa enemmän kuin laki sallii...
  • treenannut rallytokoa ja tärkeitä temppuja, kuten kierimistä...
  • saanut painia parhaan kaverinsa kanssa ja saanut vielä parhaan kaverinsa meille kylään...
  • joutunut olemaan matkassa töissä, pitämässä nuorison kurissa ja nuhteessa...



Olen laittanut uusia päivityksiä sekä Kutin että Nanan omille sivuille!

Myöhemmin tulee myös tekstiä ja videomatskua Kutin paimennusreissusta (jos löytyy mitään julkaisukelpoista :-D)

31. heinäkuuta 2014

Blogin herättelyä ja hoitolaisporsas!

Mittään ei tapahu. Tai ei mitään uutta. Treenataan mitä treenataan ja ihmetellään maailman menoa.
Yritän saada aktivoitua blogia vähän, joten aloitin yleisilmeen tuunaamisella vähän kesäisempiin värisävyihin (vaikka ohi on kohta koko kesä)! 

Lähipäivinä tulossa postaus ainakin Kutin näyttelykäynnistä ja kuulumisia!

Meillä riittää vilinää kun Pinna on nyt meillä hoidossa jonkin aikaa, Kuti ärsyttää Pinnaa ja Pinna ärsyttää Nanaa ja lopussa Nanalla palaa hermot ja muistuttaa nuorisoa käytöstavoista. (Ja yleensä vielä viimeisenä mullakin palaa hermot ja kaikki saa huutia) :-) Sama kaava päivästä toiseen!



29. toukokuuta 2014

Kesä meilläkin

Treeneistä ei puutu menoa ja meininkiä...



Eikä kyllä vauhtia puutu Kutilta muutenkaan....




Hänen korkeutensa jopa uskaltautui kastelemaan varpaansa...




Poseerauksen taito on myös tietysti hallussa...



Ja koska sekä minä että Kuti osaamme edustaa kuvissa... ;D



Kiitos huipuista kuvista ja seurasta Natalle ja Kurille!

29. huhtikuuta 2014

Kuti 1v 6kk

Olen aiemmin tehnyt muutaman postauksen siitä millainen Kuti on ja millainen heeleri on? Heelerin elämää postauksessa kerroin mitä kaikkea Kutin kanssa on puuhailtu ja miten sosiaalistaminen on sujunut - tällöin Kuti oli ollut meillä vajaan kuukauden. KutiKuti postauksessa availin vähän omaa käsitystäni heeleristä silloin, Kuti on ollut postauksen aikana noin 5 kuukauden ikäinen. Kuti 1-vuotta! postaus oli kuvapainotteinen päivitys Kutin elämästä.




Koko
No kyllä se jäi aika pieneksi... Kuti on painanut 5 kuukauden ikäisenä 4,3 kiloa, silloin arvioin Kutin aikuispainon olevan 6-7 kiloa, hiukan meni huti. Nyt Kuti painaa noin 5,3 kiloa ja on mielestäni aika hyvässä massasa - eli en usko, että painoakaan tulee enää juuri lisää. Kutin emä ja suurin osa lähisukulaisista on Kutia huomattavasti suurempia, painavat monta kiloa enemmän. Velipojat ovat kasvaneet myös isommiksi, ainoastaan Ansa-sisko Kutin kanssa saman kokoinen. Pieni koko ei haittaa ollenkaan, mielestäni Kuti on oikein hyvän mallinen - jämäkkä ja sopivan massiivinen, ei missään nimessä hento tai "pinserimäinen", vaikka onkin kevyt ja matala. Mittasin tänään ensimmäistä kertaa Kutin säkäkorkeuden ja tulokseksi sain 24 cm, toki tämä oli ihan kotimittaus, joten ei ole sentintarkkaa.
Rotumääritelmästän mukaan ihannekorkeus heeler nartulla on 25 cm. Rotumääritelmä ei määritä ihannepainoa, mutta heeleryhdistyksen sivuilla on sanottu ihannepainoksi 3-8 kiloa.


Luonne Punaiset tekstit ovat kopioitu heeleryhdistyksen nettisivuilta
Aktiivinen työskentelijä, joka on iloinen ja omistajiinsa kiintynyt
Kuti on kyllä aktiivinen työskentelijä, se on hirveän reipas ja aktiivinen treeneissä tai leikeissä, mutta en koe sitä mitenkään hyperaktiivisena koirana (vrt. bc/kelpie yms.). Ei heeleri (tai ainakaan Kuti) ole mikään laiska koira, Kuti on aina valmis lenkille, leikkimään ja treenaamaan, mutta ei myöskään ole mitenkään superaktiivinen jonka kanssa pitäisi koko ajan tehdä jotain, tai joka tuhoaisi asunnon jos tänään ei käydäkkään pitkällä lenkillä. Kuti on oikein mukava koira siis tältä osin, se on aina iloinen ja hyvin kiintynyt omistajiinsa. Kuti on siis ihan satakymmenenprosenttisesti Pasin lellikki, jos Pasi on paikalla niin mää olen Kutille kuin ilmaa. :D


Heelerillä on ilmeikäs elekieli, ja se pärjää yleensä hyvin toisten vilkkaiden koirien seurassa. Useimmat heelerit suhhtautuvat muihin koiriin melko itsevarmasti ja pelottomasti.

Tämä mielestäni kuvaa Kutia oikein hyvin. Kuti onkin aikamoinen äkäpussi toisten koirien seurassa, se ei ole koskaan missään nimessä aggressiivinen toisia koiria kohtaan, mutta hyvin pomottamiseen ja egoiluun taipuvainen. Varsinkin nuoria uroksia tai pieniä koiria Kuti yrittää pomottaa ja komentaa. Aikuisten narttujen kanssa en ole kauheana uskaltanut Kutia pitää, koska sillä ei ole minkäänlaista itsesuojeluvaistoa. Niille aikuisille koirille, jotka ovat Kutin laittaneet kuriin ja nuhteeseen pentuna, Kuti on hyvin alistuvainen ja ystävällinen. Kuti tulee kuitenkin yleisesti hyvin toimeen kaikkien muiden koirien kanssa, mutta se ei missään nimessä ole mikään "koirapuisto-koira".




Vieraisiin heeler saattaa suhtautua hieman pidättyväisemmin, mutta tässä on melkoisesti yksilökohtaista vaihtelua.

Kuti ei ole lainkaan pidättyväinen. Se menee aina tervehtimään tuttuja ja tuntemattomia hyvin avoimesti ja positiivisesti, oltiin sitten omassa kotona tai kodin ulkopuolella. Vieraat ihmiset saavat ja voivat huoletta rapsutella ja nostaa Kutia syliin ilmaan minkäänlaisia ongelmia. Hoitotoimenpiteitä tai vastaavanlaista käsittelyä Kuti ei kuitenkaan arvosta, vielä vähemmän jos tekijä on tuntematon - eläinlääkäri on ihana tyyppi siihen asti, että alkaa kaikki ällöttävät rokotukset ja tutkimukset. 



Heeleriä on helppo pitää vapaana, sillä koira ei yleensä halua mennä kauaksi omistajastaan. 
Tämä ei päde meillä mitenkään erityisen hyvin. Kuti on ollut aina todella itsenäinen ja jääräpäinen pikkuotus. Ihan pikkupentuna se pysyi kyllä lähellä, mutta noin puolen vuoden ikäisenä alkoi maailman tutkiminen ja rajojen testailu olla paljon mielenkiintoisempaa kuin omistajien seuraaminen. Esimerkiksi metsälenkeillä Kuti saattoi kulkea vaikka kuinka kaukana omia polkujaan, niin että se silloin tällöin vilkaisi meitä päin ja jossain vaiheessa vasta juoksi meidät kiinni - lähellä pysyttelystä ei tietoakaan. Ahkeralla treenaamisella ja monenlaisilla luoksetulo harjoituksilla Kutista on kuitenkin oppinut ihan järkeväksi koiraksi. Se tulee nykyään ihan hyvin luokse eikä lähde kovin kauas, se ei lähde ollenkaan riistan perään tai toisten koirien luokse, mikä helpottaa huomattavasti sen irti pitoa.


Kontaktiherkkyyden ja vahvan yhteistyöhalukkuuden myötä heelerin koulutettavuus on erinomainen.

Tämä on mielestäni hiukan monipiippuinen juttu. Kuti on kyllä todella nopea oppimaan ja hoksaamaan asioita, oikein unelma koira naksuttimella koulutettavaksi. Se tarjoaa paljon asioita, yrittää sinnikkäästi ja on hyvin motivoitavissa. Se motivoituu nykyään ruoasta erinomaisesti. Kuitenkaan se ei ole samalla tavalla helppo harrastuskoira kuin vaikka sakemanni.
Jäljellä ja haussa Kuti on elementissään, lajit ovat sille kauhean luonnollisia, itse tekeminen motivoi Kutia suunnattomasti. Se on karjakoiralle tyypillisesti äärimmäisen sinnikäs ja yrittäväinen, joten sen kanssa vaikkapa jäljellä olemme pystyneet etenemään yllättävänkin nopeasti, jos tulee haastava kohta Kuti ei lannistu vaan yrittää kovemmin. Haussa taas supersosiaalinen koira palkkautuu maalimiehistä valtavasti ja ilmaisukin tuli Kutille ihan luonnostaan - Kuti rakastaa omaa ääntänsä ja palkkojen kerjääminen haukkumalla on sen erikoisosaamisalaa... Nämä kaksi lajia ovat mielestäni oikein sopivia lajeja Kutille, ei turhan vakavaa pilkun hiomista, koira saa toimia itsenäisesti ja itse tekeminen palkkaa koiraa.
Kuitenkin erityisesti tokossa tulee hyvin monenlaisia ongelmia, Kuti ei tottele "koska minä käsken", se tottelee "jotta se saa jotain", Kutilla ei ole niin sanottua miellyttämisenhalua kovinkaan paljon. Ainakaan jos vertaa vaikkapa laama-saksanpaimenkoira-Nappulaan, vaikka Nappulankaan työmoottori ja yrittämisen halu ei ole suunnaton, niin se silti tekee vain koska pyydän, se tekee väsyneenäkin, se yrittää vaikeissakin paikoissa tottella ja se haluaa vain tehdä sen mitä mä pyydän välittämättä siitä onko mulla palkkaa taskussa vai eikö.  Kutilla on myös vielä tällä hetkellä hyvin lyhyt keskittymiskyky ja kovin paljon ideoita - mikä näkyy sellaisena yhtälönä, että jos tehdään jotain hiukan pidempi kestoista juttua tai jotain vaikeaa, niin Kuti herkästi alkaa tarjoamaan jotain aivan muita temppuja tai lähtee kehittelemään itselleen jotain parempaa tekemistä. Toki nämä ovat myös nuorelle koiralle tyypillisiä ongelmia, eivätkä vaadi muuta kuin treeniä treeniä ja treeniä. 




Kuitenkin siis lopputulemana, heeleri on mielestäni oikein mukava harrastelu ja humputtelu koira, mutta ei missään nimessä sellainen saksanpaimenkoira/malinois/bortsu tyylinen kisakoira. Heelerin kanssa on hyvinkin mahdollista päästä pitkällekkin, mutta sen kanssa saa välillä keksiä aikamoisia sirkustemppuja jotta treenit pysyvät riittävän mielekkäinä. Ja mielestäni heelerin kanssa tavotteelinen treenaaminen opettaa kyllä ohjaajalle ihan hirveästi. En ole missään nimessä tyytymätön Kutiin millään osa alueella, koska sen kanssa on oikeasti joutunut opettelemaan paljon asioita. Heeleristä saa oikein mukavan harrastuskaverin, kunhan ohjaaja (ja treenikaverit) omaavat paljon huumorintajua ja kärsivällisyyttä, sekä rajattoman mielikuvituksen.